Monday, October 30, 2006

Teema 10, Suuhteellista

Seuraavaks puhutaan ihmissuhteista…no ei sentään. Seuraavas on stoorii siitä miten Lidl hoitaa mun/Tikun asiakassuhdetta mikä on siis suhteellista…

Terminä täs postaukses siis asiakassuhdemarkkinointi koska toi sana markkinointi pitää saada mahtuu joka ikiseen termiin. Asiakassuhdemarkkinoinnilla yritys luo, ylläpitää ja kehittää asiakassuhteitaan jatkuvasti. Sen osii on nykyään tietokanta- ja kanta-asiakasmarkkinointi. Lidlin tietokantamarkkinoinnista en oikein osaa sanoa mut kai sil sellane on olemassa. Ainakin sen verran et se tietää mihin niit tarjouslehtii lähettää. Myöskään erikoisempaa kanta-asiakasmarkkinointia on Lidliltä vaikea erottaa.

Jos aattelen itteeni niin taidan olla Lidlin asiakasryhmittelys tällane satunnaisasiakas. Tikku on enempi perjantai-illan kanta-asiakas. Tällasille ryhmille Lidl on ainakin jotenki suunnitellut ton markkinointitavan.Jos ajatellaan tota asiakassuhteen kehittymistä tarkemmin niin mä taidan ola Lidlin suhteen tollanen kanta-asiakas kuitenkin. Käyn siel kuiteski aika säännöllisesti. Mä luulen et Lidlil on justiin tolla samalla kehitysasteella paljon asiakkaita. Kaippa ne luottaa et noit suosittelijoita kertyy sit sen verta et saadaan lisää kanta-asiakkaita.

Mut näiden ryhmittelyjen perusteella Lidlin pitäis sit osata markkinoida oikein oikeille ryhmille. Jotenkin vaan tuntuu et niiden markkinointi on aika samaa kaikille ryhmille…Mitään ihmeellistä en ainakaan keksi asiakashankinnan ja asiakassuhteiden luomisen sekä asiakassuhteen ylläpidon ja kehittämisen suhteen, sillä mitään kummempia kanta-asiakasetuja tai tyytyväisyyskyselyitä en oikein Lidlin kohalla ole nähny. Tietysti nää päivän kestävät tarjoukset ja määrällisesti rajoitetut tarjoustuotteet tavallaan pakottaa kanta-asiakkaaks jos mm. hintataso ja laatu ovat sopivia. Jeps…
Teema 9, heijastuksia

Jes, kiire puskee mut täytyy yrittää silti pitää joku taso. Seuraavaks Lidlin sisäisest markkinoinnist ja sen vaikutuksista/heijastuksista muhun/Tikkuun. Rock!

Sisäinen markkinointiha tuli markkinointifraaseihi 70-luvul ku Jan Carlzon pelasti SAS:n täystuholta. Se käytti täs ihmeteos mm. sisäistä markkinointia. Aika pääsääntösesti homma menee niin et jos yritys onnistuu täs sisäises markkinoinnis niin se näkyy aika positiivisesti yrityksen toiminnas. Sisäises markkinoinnis johtoportaan panos on tärkee. Pitää olla niinku edesmennyt kovanaama Adolf Ehrnrooth, eli pitää johtaa joukkoi edestä.

Tällasen sisäisen markkinoinnin johtamiskäsityksen kohal perusajatus on et ihmiset haluu tehä duunii. No, jotenki näytti viimeks Lidlis et ei se 45 kilone ja 150 cm sulkapääs pitkä henkilökuntaan kuuluva gimma oikee tykänny liikutella niit biljoona kilosii lavoja niil pumppukärryil…yleensä se asetelma et pienikokone tyttö duunaa tollast ja sit se helvetin enkelin näköne 160 kilone äijä istuu siel kassal. Toisaalta tästä kumpuaa myös se fiilis että johdon sisäine markkinointi on menny tosi hyvin perille jos molemmat on jobeihinsa tyytyväisiä.

Sisäinen markkinonti pitäis tosiaan myös näkyä henkilökunnan ”otteissa” varsinkin asiakaspalvelutilanteissa. Itellä ei oikeen ole hirveesti muistikuvia kuinka asiakaspalveluhenkisiä ne heebot siel on mut jotenki jääny sellanen heijastuma pikkuaivojen perukoille et ne niil on aika paljolti sellane ”Emmä tiiä, oon vaa töis tääl” meininki…saatan tieetty olla vääräski. En oikeen tiedä millane koulutus alaan suurimmal osal Lidlin perusduunareist on. Kotisivut antaa sellasen kuvan et Lidl kouluttaa uraansa alottelevat paljolti työn ohessa. Kannusteina näyttäs olevan hyvät mahollisuudet edetä työssä, varsinkin kun Lidl on kuitenkin Suomessakin aika alkutaipaleella. Täytyy tietysti ottaa huomioon että Lidl yleensä onnistuu suomessa. Ilman sisäisen markkinoinni onnistumista voi taival olla aika kivinen.
Teema 8, Kätevästi käsillä

Jeespokspallinaama, seuraavaks juttua Lidlin/Burgenin ulkoisesta ja sisäisestä saatavuudesta.

Yrityksen sisäisessä ja ulkoisessa saatavuudessa on tavoitteena että:

asiakas saa helposti ja nopeasti tietoa yrityksestä ja tuotteista
yritykseen on helppo olla yhteydessä
yritykseen on helppo tulla
asioiminen yrityksen sisällä on helppoa ja nopeaa


…sit katotaan lähempää sitä ulkoista saatavuutta.


ULKOINEN SAATAVUUS

Lidlihän on sijainniltaan yleensä jossain kekseises paikkaa. Siit sen isosta logosta viel hyvin huomaa kauempaakin mis kauppa sijaitsee. Ainakin ne Lidlit missä itse olen asioinut ovat myös omanneet laajan parkkialueen. Lidlin tietoliikenneyhteydet on myös rokkaavat. Kotisivujen kautta löytyy lähin Lidl, näkee yleisimmät kysymykset, voi tilata tarjouslehtisen jne.

SISÄINEN SAATAVUUS

Sisäinen saatavuusha tarkottaa sitä et yritykses löytyy haluttu tuote tai henkilö nopeesti. Lidlis ainakin noi opasteet on jossain piilossa. Toisaalta siellä on ok käytävät ja liikkeessä näkee hyvin missä on oman kiinnostuksen kohde. Oluet on kasattu sellasik vuoriks et Burgenki näkyy hyvin. Lidlin kohal ei voida oikein puhua riittäväst määräst osaavaa ja palveluhenkist henkilöstöö. Ainakaan ite en oo niit montaa viel löytäny, mut en oo kyl oikeen ettinykkään. Kassal ei kyl hirveesti joudu venaileen ku pitäs samaan aikaan latoo ostoket hihnalle, maksaa, pakata ostokset kärryyn ja työntää kärryy pois tieltä.

Mistään hirveen miellyttävästä asioinnista ei voida Lidlin kohal oikeen puhuu. Mies- ja lapsiparkit puuttuu kokonaan….toisaalt miehen voi kyl parkkeerata sinne Burgen-oluitten sekaan ja lapsen vaikka sinne tuulikaappiin.

Kuvist voitte viel ihailla Lidlin logoo ja hienosti organisoituja hyllyköitä…




Sunday, October 29, 2006

7, Politikointia

”Politiikka on merkityksettömien sanojen virtaa”…vapaa suomennos 60-luvun lopun markkinointiinkin vaikkuttaneen pop/rock muusikon , James Marshall Hendrixin lausunnosta. Ehä vähän sivuaa asiaa mut oli pakko lyödä toi tähä blogii. Pitäähän ihmisiä valistaa myös psykedeelisen rockin saralla…vai mitä Jimi?? Eli tänää ois vuorossa Lidlin hinnoittelupolitiikka Burgenin suhteen ja miten se vaikuttaa Tikkuun.

Hintahan on itse tuotteen lisäks yrityksen tärkeimpiä kilpailukeinoja. Tässä siis muutama hinnan ominaisuus:


Tuotteen arvon mittari ja muodostaja
Kilpailuun vaikuttava tekijä
Kannattavuuteen vaikuttava tekijä
Tuotteen asemointiin vaikuttava tekijä

…ja sitten vielä muutama hinnoitteluun vaikuttava seikka:

Markkinat
Julkinen valta
Yrityksen tavoitteet
Myytävä tuote
Kustannukset


Näihin yllä mainittuihin hinnan ominaisuuksiin sekä hinnoitteluun vaikuttavat seikat ovat myös Lidlin Burgenin hinnan perustana. Esim. Suomen olutmarkkinoita ei tarvitse professorin tutkia, jotta voidaan todeta että kysyntää on. Tämän voi todeta mihin aikaan tahansa vaikka Savion Kaktus-baarissa. Toisaalta Lidlin on varmaan täytynyt katsoa tavoitteitaankin saapuessaan tänne. Niistähän löytyy pohja yrityksen hinnoittelulle. Korkeiden hintojen polulle Lidl ei eksy ja sen on Tikkukin huomannut Burgenin kanssa.

Ja sit ite hinnoittelupolitiikkaan. Sehän meinaa suomeks yrityksen valitsemaa hintaa kilpaileviin tuotteisiin verrattuna. Seuraavas on nää hinnoittelupolitiikan perusvaihtarit:

Kermankuorinta- ja imagohinnoittelu…suomeks KALLIS
Vakiohinnoittelu…suomeks LYPSYLEHMÄN HINTANEN
Penetraatio- ja volyymihinnoittelu…OPISKELIJALLE SOPIVA


Lidl ei voin käyttää tota kermankuorintaa Burgenin kohal koska se ei ole mikään järin uus tuote, eikä se oo kovin erilainen. Tai voisha se olla erilainen vähän niinku negatiivises mieles. Täs muutama netist (http://www.kaenkky.com/?p=artl&id=52) poimittu arvio:

"Premium"?
"Katkera jälkimaku"
"Paskaa, ei kaupallista potentiaalia"

…eli ehkä tollasel erilaisuudel ei kannata lähtee nykiin muita korkeemmil hinnoil markkinoille. Lidl käyttääkin paljon alhaisen hinnan politiikkaa Burgenin kohdalla. Tällai voi 104-vuotias opiskelijakin sitä ostaa iloisena. Rock, kiinnostavaa vai mitä Jimi??

Zzzzzzzzzzzzz.....

Saturday, October 28, 2006

6, Näin Tikkuun osutaan

Moro taas kansa. Ollut ny hiljast tän blogin kaa pari päivää. Kävin nimittäin imemässä lisää markkinointitietoutta Honhen hengen- ja sielun markkinointimessuilta tos keskiviikko aamuna. Nyt olen täydellistynyt lisää markkinoinnin tiel ja alan nyt paasaan omille opetuslapsilleni lisää.

Tänää ois tarkotus paasaa tosta markkinointiviestinnäst, joka siis tekee yrityksen ja tuotteen näkyväks. Ja sit vois syynää miten se toimii Lidlin Burgen-oluen kohal ja miten hyvin se osuu siihen. Markkinointiviestinnän osa-alueit; mainontaa, myyntityötä, myynninedistämistä sekä tiedotus- ja suhdetoimintaa sanotaa välittäviks kilpailukeinoiks. Tää siks et niil tehään tunnetuks yrityst, luodaa yrityskuvaa, annetaan tietoa ja ja pyritään vaikuttaan kysyntään. Näist tärkeimmät on mainonta ja henkilökohtainen myyntityö. Ne loput sit tukee koko kompleksii.


Burgenin kohalla voitas puhua tällasest termist ku ylläpitoviestintä, onhan se kuiteski Lidlille tällanen lypsylehmä…ainakin lanseerausviestinnän ajat on jo Burgenil takanapäin. Eli Burgenin kysyntää pyritään niinku ylläpitämään. Koska kyse on kulutushyödykkeestä, niin pyrkii Lidl vaikuttaan suureen joukkoon ostajia käyttämällä mainontaa joukkoviestimis tai suoramarkkinointia. Eli mul on sellane mutu fiilis et markkinointiviestinnän keinot riippuu mm. kohderyhmäst, yrityksest, toimialast sekä myytäväst tuotteest. Luultavasti Lidl on tätä markkinointiviestintää suunnitellessaa hypelly AIDA ja DAGMAR-mallin portaita ees takas.

Nyt voitas tarkastella tota mainontaa tarkemmin koska Honhe niin tahtoo. Sehän terminä niinku meinaa maksettua ja tavoitteellista tiedottamista tavaroista, palveluista jms. Siin käytetään joukkotiedotusvälineit tai sit viestitään isolle massalle populaa samanaikaisesti. Se on eri muodoissaan siis usein yrityksen tärkein viestintäkeino. Nykyäänhän mainonta on yleensä kohdistettu jollekki tietylle kohderyhmälle ja ostajia + mahdollisia ostajia pyritään jututtaan aika henk.kohtasesti.

Sit mul ois heittää ilmoille nää markkinoinnin muodot:
  1. Mediamainonta
  2. Suoramainonta
  3. Muu mainonta ja myynniedistäminen

Markkinointiviestinnän määrältään suurimmat taitaa olla sanomalehtien mainonta ja suoramainonta. Mediamainonnan osuuksist taitaa suurimman siivun vetää toi sanomalehtihommeli. Mul on kyl aika vanhaa tilastoo käytös ku oon niin köyhä. Mä luulen et toi sähkönen viestintä on kohonnu jo aika korkeelle.

En oikein muista et oisin nähny Lidlin mainontaa sanomalehis tai ilmaislehis saati sit teevees. Lidli onki satsannu tohon suoramarkkinointiin, mikä onki rock. Se on Lidlin kohal tällast osoitteelista siin mieles et ei niit mainoslehtii kannata sinne pistää mis ei oo Lidlii. Sinällään mun mielest suoramarkkinointi ei ole Lidlin kohal hirveen vaikeeta koska se pyrkii tavottaan perheitä jotka haluu ehkä ostaa vähän halvemmal kaikki jutut yhest paikkaa. Tällai sen ei niin hirveesti tarvii kohdistaa mihinkään tiettyyn kohderyhmään näit mainoslehtisii, vaik niist yleensä löytyy se panostus myös näihin melkein ostajiinkin. Internettii Lidl myös osaa käyttää mainonnan välineenä mikä on elinehto tollaselle putiikille. Sielt ainakin löytyy se panostus niiden ikiomaan lypsylehmään Burgeniin.


Tuesday, October 24, 2006


5, Tämä onTikun

Lyhyesti ja ehkä ytimekkäästikin...

Ok, tänään voisi esitellä tota aiemmin esiteltyy Lidlin Burgen olutta. Vois tsiikaa sitä niinku ton kolmikerrosmallin avul ja funtsii onks se brändi vaiko ei.

Eli tost kolmikerrosmallist eka. Jos aatellaan tota Burgenin ydintuotet, niin sehän on itessään toi bisse aka olut. Jees, noihin avustaviin osiinha kuuuluu ainaki muotoilu, laatu, ominaisuudet, pakkaus ja merkki. Eli:

alkoholipitoisuus 4, 5%

0,33 l/tlk

1,64 /L

...ei mitään kovin mullistavaa. Aika perus kulutushyödyke, käyttötuote. Näyttää ainaki aika perus kaljatölkiltä, eikä maku ole mikään erikoinen. Jos katsellaan vielä kolmatta kerrosta eli ns. laajennettua tuotetta nii voidaan tän Burgenin kohal todeta et se on hukkaa heitettyy aikaa…ainaki mun puolesta.

Brändistä ei sii oikein mun mielest voida puhuu Burgenin kohal. Se on ok bisse muiden joukos. Jotta siitä tulisi brändi, pitäis sen eteen tehä paljon tutkimusta ja työtä. Esim. tällasen saksalaisen kaupan kohal vois kuvitella et jos Suumahherin Miikkaeli saatas mainoslappuun piteleen Burgenia, vois se luoda jo monen (ei välttämättä suomalaisen) kaaliin mielikuvan ns. brändistä. ”Kerran Schumi juo, niin kyllä mäkin juon” tyyliin, ei sillä että Schumi ois uransa aikan monesti ajanu kännis. Mut ehkä Schumi auttas tekeen Burgeinist tähden Bostonin neliöön lypsylehmän sijaan.

Brändäämiseen tarvitaan mm. seuravaa:

  • tuotteen nimeäminen
  • nimen visualisointi
  • merkin kehittäminen brändiksi, brändihä on asiakaskunnan mielikuva tuotemerkistä

…mut lyhyt on kaunista; ei täst Burgenist kyl taida saada brändibisse tekemälläkään. Suomessa vaikuttavat bissebrändit on jo maakuvansakin avulla liika kovii paloja…tsori Schumi.

Monday, October 23, 2006

4, Segmentointistrategia

Jes, kävin tos dokaan mehuu ja parii muutakin juomaa ja nyt taas jaksaa rokkaa. Eli nyt ois tarjolla markkinoinnin perussettiä, oikeet hc-kamaa, nimittäin segmentointii, jeah!! Sehän on yks markkinoinnin vanhimmist termeistä, se on meinaa ollu markkinointikuviois jo vuodest 1956 lähtien. Sillon tuli kaikkien tunteman Wendell R.Smithin tajunnan mullistava artikkeli Product differentiation and market segmentation as alternative marketing strategies. Tän koko segemntointi jutun ydinhä on siin et me kaikki tehään erilaisia ostoksia ja siks kannattaa yrityksen satsaa vaan tiettyyn juttuun, eihä kaikkii voi miellyttää, siks valinta on illan sana. Eli viel encorena vähä eri lail; segmentointi on meijän kuluttajien jakamist ostajaryhmiin, ja meist sit yritykset kattoo et kenen tarpeita ne pystyy tyydyttään ja kenen tarpeit niiden kandee tyydytellä.

Nyt aletaan funtsiin et millane vois olla mun luoman fiktiivisen sankarin Tikun ostaman Lidlin oluen segmentti. No, bissehän maistuu aina ainakin äijille, eli ollaan jo huomattu että Lidlin Burgen III-oluen segmenttiin kuuluvat mm. yli 18-vuotiaat miehet ja ne alle 18-vuotiaat jolla on väärennetyt henkkarit tai kasvuhormoniparta. Ja hei; suomalainen kotitalous käytti vuonna 2002 730 ekee alkoholiin ja rössöön. Et se on aika varmaan tuottosaa. Ja alkoholin ostamiseen riittää hyvänä tarpeena ja motiivina myös kirpaiseva kurkun kuivaus. Näit segmentointikriteereit löytyy sit muuten ihan simona. Kuluttajan kohal voidaan tsekkaa mm. seuraavia juttui: asuinpaikka, ikä, sukupuoli, koulutus, varat, perheen koko, motiivit, asenteet, persoonallisuus ja liuta muitki juttui.

Eli siis, tähän Lidlin olut segmenttiin kuuluu täysi-ikäiset miehet jotka asuu tarpeek lähel Lidlii ja jotka on kouluttautunu sen verran et ne tajuu et kalja on hyvää…ja sit niil pitäs olla lompakos snadisti enemmän ku matti. Perhe saattaa olla jopa lisäävä tekijä tähän Lidlin olutsegmenttiin, koska jos isompi kokone perhe lähtee jyrään kaupoille niin sillon perheen isännäl saattaa tulla pakkotilanne eteen ton bissen ostamisen kans. Hintaakan Burgenille ei kerry ku 0,69€. Kantsii käydä hakeen omansa pois, tarjous voimas vaa tän viikon!

Jees, sit kuulkaa markkinoinnin siskot ja veljet, isot ja pienet, tyhmät sekä viisaat: seuraavaks voitas tsiikaa mitä muit segmentointi/tuote pareja löytyy Lidliltä. Eli Lidlilhä on tapana heitellä tällasii pienii tarjousporkkanoita pitkin viikkoja. Vaika just bissee saa viikon edukkaasti ja näin eespäin. Nyt esim. Lidl mainostaa torstaille 26.10 huipputarjouksia tällasis, vois ehkä sanoo et enempi miesten tuotteis. Tarjol on sahaa, lastulevyruuvia, ruuvareit, puristinta ja vatupassia. Vois sanoo et ku suurin osa näist tuotteista on tarjoukses vaan lyhkäsen aikaa niin oikeestaan Lidl satsaa melkein niinku miesten päivään, snaijaattekste?? Siit segmentis ei oo epäselvää, ja viel ku kalja on samaan aikaan tarjoukses ni se meinaa ennen aikasta joulua niin miehille ku Lidlillekki. Täyy kans huomata et samal kuitenkin näistä selkeemmist pienemmist segmenteist erottuu mainnon kautta myös tällaset suurasiakkaat. Sielt nimittäin äkkii bongaa myö joka kohast niist mainoksista niin pienille ku isoillekki sekä naisille ja miehillekki suunnattuja tuotteita. Snadisti näyttää et ne tavallaan pyrkii vaikuttaan tällasiin ei vielä/pienasiakkaisiin kuitenkaan unohtamatta näit suurasiakkaita. Eli ne näkee monissa segmenteissä sitä ostopotentiaalia ja sit ne pyrkii vaikuttaan näitten ostokäyttäytymiseen just vaik myymäl halpaa bissee. Tällai ne voi saada lisää näit suurasiakkait.

Ok, tähän loppuun vois syynää vähä et millast segmentointistrategiaa Lidli käyttää. Jos tsiigataan Lidlin kysyntää, ni huomataan et kysyntä on sinällään homogeenista. Se ei sit tarkota sitä et Lidlis käy pelkästään homoja. Se meinaa niinku sitä et niitten ostajien tarpeet on aika samanlaisia tietyllä alueella. Toisaalta kysyntä o Lidlin kohal hajanaista, koska osittain niiden ostjien tarpeet on aika erilaisia. Must nimittäin tuntuu et Lidlin ostajista aik suuri osa on perheitä. Sielt saa kuiteski isoi satsei halval ja sillai, mut silti just tällaset kalja ja työkalutarjoukset tuo näit snadimpiaki segmenttei sinne. Täst pohdinnats vois vetää sellasen hypotenuusan…vai olikse hypoteesi??...no kuiteski vois sanoo et Lidlin segmentointistrategia on selektiivinen. Tällaset fiilarit mul on koska Lidlil on kuiteski erilaisia asiakasryhmiä joille se kehittää omat tuote-ja markkinointiratkasut. Jeah!!

No niin aika rientää et täytyy täs lopetella. Muistakaa 5 peetä!! Moro

Sunday, October 22, 2006

3, Tällane o Tikku Sormes

Ok, 22.10.2006, klo: 12:10, Anjan ja Anitan päivä. Vietin tos eilisen illan ystäväni Herra Alkoholin kanssa ja nyt seurassani istuu pisteliäs Neiti Kapula sekä Mister Morkkis. No mut eiköhän päivä starttaa hyvin markkinoinnilla! Markkinointi tuo sunnuntaihin sen todellisen pyhän tunteen…

Jes, tahti kiihtyy ja markkinointiläppää puskee jo melkein päivittäin. Vois tänään pamlaa noist demografisist, psykologisist ja sosiaalisist tekijöist markkinoinnin yhteydes…nii ja siit et miten ne saa erään fiktiivisen henkilön ostaan olutta kaupasta. Eli mä koetan selvittää fiktiivisen henkilön asiakkuutta elämäntyylitekijöiden avul!

INTRO

Eli mul ois sellanen tehtävä nyt ekana ees et pitas keksii joku fiktiivinen henkilö ja sattuva nimi sille. Mä en nimittäin kehtaa enää ittestäni kertoo ku mua alkaa ujostuttaa. Mut mä hiffasin tällasen fiktiivisen kaverin joka on reilu 104-vuotias mies ja asustelee Keraval kaksios yhen kakskymppisen bellan kans. Tää kundi opiskelee, eli se elää niinku köhyysrajan alapuolel. Se on muuttanu Suomeen Tuvalust ja sille maistuu ajoittain olut eli bisse…jees, ja sil on viel sellanen sattuva nimi ku Tikku Sormes.

Tikku ja demografiset tekijät

Jes, eli katotaan ekaks näit demografisia tekijöitä Tikun kohdalla ja et miten ne vaikuttaa Tikkuun kuluttajana. Tärkeimmät demografiset tekijät tulikin jo käytyä Tikun kohdalta läpi. Tärkeimmät demografiset muuttujat ovat siis ikä, sukupuoli, asuinpaikka, asumismuoto, perhe, liikkuvuus, tulot, ammatti, kieli ja uskonto. Vielä vois tarkentaa et Tikku puhuu suomea hyvin sekä tuvalua. Äijä liikkuu yhä Nissanil paikasta toiseen, vaikka ikää onki jo mittarissa riittämiin.

Nää demografiset tiedot ei viel kerro Tikusta et miks se ostaa just tietyn jutun. Jotta me pystyttäs tarkasteleen tällast hommaa lähempää, nii me tarvittas aivokirurgi…no ei sentään. Meijän pitää tutkii Tikun elämäntyylitekijöitä ja sit vasta soitetaan aivokirurgille. Näihin elämäntyylitekijöihin kuuluu mm. nää edel mainitut psykologiset ja sosiaaliset tekijät aka fäktörit. Ne on siitä pirullisii et ne on vaikeempia ku nää demografiset tekijät.

Tikun psykologiset tekijät

Tikun yksilöllisiin piirteisiin eli persoonallisiin tarpeisiin kuuluu mm. nautiskelu. Vois sanoa että nautiskelu elämän pienistä iloista. Tämä heijastuu myös Tikun ostokäyttäytymiseen. Kun 104-vuotias mies on reippaillut viikon koulussa, saattaa hän ostaa perjantai-iltana Lidlistä itselleen pullon olutta. Joskus jos on aihetta, saattaa hän ostaa kaksikin ja joskus 24. Se riippuu paljolti Tikun tarpeista kulloisenakin perjantaina. Tikun kohdalla syntyvä perjantai-illan oluen tarve eli ns. puutetila/epätasapaino on ns. lisä- eli johdettu tarve. Sen tyydyttäminen tekee TIkun elämästä mukavampaa. Mut perustarpeeks ei sitä bissee oikein voi laskee koska kyl Tikku toimeen tulee ilmanki…ainakin auttavasti.

Vois myös sanoo täs tarvejupakassa et Tikun oluen ostotapahtuma toimii käyttö ja välinetarpeen tyydyttämisenä…tai itse asias se ostaminen ja sit sen juominen. Välinetarpeena oluen osto ja jouminen käy mm. siten et sen avul Tikulle kasvaa ns. elintasovatsa, joka taas osoittaa eräänlaista toimeentulon statusta, jeah! Tällein vois täs tapauksessa johtaa et tällasen elintasovatsan saavuttaminen toimii niinku Tikun motiivina tässä oluen ostamises ja juomises. Voihan Tikun ostomotiivina olla myös vaa niinku kertakaikkisen kuiva kurkku.
Eläkebingokerhon ystävilleen Tikku perustelee aina perjantai-illan ryyppää…tai siis elämästä nauttimistaan sillä että itsessään oluen, tuon pitkäikäisyyden eliksiirin ostaminen on kuitenkin järkiperäisellä ostomotiivilla perusteltua. Lidlin olut on kuitenkin hinnaltaan sopivaa, helppokäyttöistä sekä tehokasta. Tikun bingokaveri Naula Varpaassa taas on kyllä sitä mieltä että kyseessä on täysin tunneperäinen ostomotiivi ja että Tikku haluaa vain ja ainoastaan ympäristönsä hyväksyntää. Tästä asiasta käydään aina kovaa kiistaa torstai-illan bingo tapahtumassa. Tikun hyvä frendi Yrjä Engeström on kans jakanu motiiveja tähän tyliin markkinoinnin näkökulmasta:
  • Tilannemotivaatio
  • Välineellinen motivaatio
  • Sisällöllinen motivaatio

Mä jo käsittelin vähän vastaavia mut pikkasen eri nimil tos. Mut jos on aikaa jaa kiinostust ni kandee tsiikaa nää. Ainaki Lauri käy tsekkaan nää porkkanat, se on sata varma se.

Sit vois juoruta vähän asenteistaki. Sitähän Tikulla riittää kun on kyseessä kaljan kiskominen niin et napa paukkuu. Asenteellaha meinataa niinku sellast yksilön tapaa suhtautua johonkin kohteeseen. Asenteet syntyy yleensä tiedon pohjalta, kokemusten perusteel tai sit ryhmien ja ympäristön vaikutuksest. Esim. Tikku on aina pitäny saksalaisest järjestelmällisyydest ja siks se menee aina Lidlii hake sitä bissee. Sehän perustuu tohon tiedon avul syntyneeseen asenteeseen. Ja sit taas ku Tikku oli kesäl syynää futiksen MM-kisoi Saksa nii se huomas et se vahva bisse mitä sielt saa on aika rock. Tällai myös kokemuksen perusteel on syntyny Tikun bisseasenne. Tikku on myös vuosisadan aikana oppinu paljon ja havaitsee monia juttuja. Esim. sen Tikku on oppinu ja käytössä hyväks havainnu, et ku kotona esittää tosi vihasta niin saattaa saada bissen jo keskiviikkona koska se rauhottaa Tikkua ja pitää sen tunteet kurissa!

TIKUN SOSIAALISET TEKIJÄT

Ok, nyt vois haastaa noist Tikun sosiaalisista tekijöist vaik ei Tikku ookkaan mikään sosialisti. Ku puhutaan näist sosiaalisist tekijöist niin voitais kattoa noit viiteryhmiä mihin
Tikku kuuluu. Ne on sellasii ryhmii mihin Tikku haluaa samaistua. Tällanen primaarinen jäsenryhmä Tikun kohdal on sen perhe. Sil alkaa olla jo melkee koko suku kuollu ja elävät asuu taas Tuvalussa., mut sen sijaan Tikun 20-vuotias bella käy tähänjäsentryhmään hyvi. Sit taas sekundaarisia jäsenryhmii on toi eläkebingokerho johon Tikku kuulluu ja on jo kuulunut vuosikymmeniä. Tällasii negatiivisia ryhmii on taas ne mihin Tikku ei haluu samaistua esim. Helvetin enkelit.

Tikkua on aika vaikea laittaa mihinkään kategoriaan. Tällasii esimerkiks ammatin tai kansalaisuuden mukaan tehdyt luokittelut. Löytyy aika vähän vertailukohtia. Tikul ei oikeestaan ole tällä era mitään ihanneryhmääkään, eli sellast mihin se haluis päästä…no kyl Tikku ois halunnu liittyä Keravan urheilijoihin tos viime vuonna mut sille sanottiin et ei tollast ikäluokkaa olekkaan ja et sen selkä alkaa olla jo vähän huono kuulantyöntöön. Myöskää mihkään alakulttuuriin Tikku ei kuulu vaik se heittääki aika paljo alapäästä kertovii vitsei. Tikku ei myöskään kommentoi sosiaaliluokista eikä luokkatietoisuudesta…ehkä alkavasta dementiasta johtuen. Mutta kuten jo sanottu vaikuttaa Tikun osatopäätöksee jonku verran sen bella jonka kaa se asuu.

EPILOGI

Jees eli täs vähän tiivistelmää ja pohdintoja. Tuli siis kovaa markkinointiläppää taas kerran. Huomatkaa miten moni asia vaikuttaa tohon Tikun elämiseen ja olemisen kuluttajana ja sit kans sen ostokäyttäytymiseen. Se on moniteräinen miekka…mut nyt on mehut aika loppu ja sillee. Ens kerral tuleeki sit jo ihan hc-kamaa tost segmentointistrategiast. Jou! ens kertaan ja jätetään pehmoilut veke!!

Saturday, October 21, 2006

2, Ympäristöstä ymmällään

Rock! La 21.10.2006, klo:16:45, Ursulan päivä. Töissä tuskailen mikä on tosin ihan ok, sillä ulkon tulee vodaa ku Esteristä. On lupppoaikaa joten vois taas perehtyy elämäni rakkauteen; markkinointiin.

Aattelin että voitas tarkastella Tiimari Oyj-nimisen yrityksketjun tilannet kullaki markkinointiympäristön osa-alueella. Meinasin jo perehtyä Hot Lips-nimisen aikuisviihdealan yritykseen, mut totuus on et tulee ueemmin käytyy Tiimaris (uskokaa pois). Ja sitä paitsi, suunnilleen samat tuotteet niis on molemmissa (onhan Tiimari Oyj myöskin erikoistunut mm. mielihyvätuotteisiin)…ja ehkä työpaikan koneella on parempi surffaa Tiimarin sivuil.

Alkuu voiski selvittää mitä yrityksen markkinointiympäristö on ja mitä siihe oikee kuuluu, vaik kaikki varmaa jo tietääki. Nii, yrityksethä elää tiiviis vuorovaikutukses ympäristönsä kaa. Tällä ympäristöl meinataa joukkoa yrityksen ulkoisi tekijöit, joista osa rajottaa toimintaa ja osa luo uusii menestymismahdollisuuksia. Täst seikast johtuen ympäristö on erittäin tärkee tekijä yrityksen toiminnan kannalta ja myös haasteellinen tekijä, koska se muuttuu jatkuvasti. Markkinoinnin ympäristö jaetaa yleisesti tällei: makroympäristö, mikroympäristö sekä yrityksen sisäinen ympäristö.

Kysyntä

Voisin seuraavas kertoo yrityksen mikroympäristöö kuuluvan kysynnän tilanteest Tiimarin kohal. Kysyntähä on suomen kilelel sama ku se määrä hyödyket, jonka yrityksen toiminta-alueen asiakkaat haluu tiettynä aikana ostaa. Eli sama asia ku markkinat mut eri sivulta tsiigattuna. Kuten muidenki yrityste kohal, myös Tiimarin kohal kysyntää vaikuttaa nää seuraavat tekijät:
  • Ostajista johtuvat
  • Yrityksistä johtuvat
  • Yhteiskunnalliset tekijät

Kysyntä ei siis oo irralline ympäristötekijä vaan aina sidoksis ympäristön muihi tekijöihin aka fäktoreihin.

Tiimari vaikuttaa tietty myös ite sen omaan kysyntään. Sen imago on melkei kaikille tuttu ainaki Suomes. Tiimarin peruslupaus onki et; “"vähällä rahalla hauskoja ja hyödyllisiä tuotteita arkeen ja juhlaan". Yeah!! Laatuki on hinnan mukast! Hinta lie kuitenki aika lailla pääasia Tiimarin kohal sekä tuotteiden monipuolisuus paperi-, askartelu-, lahjatavara-, kodintarvike- ja mielihyvätuotteiden saralla.

Kysyntään tietenki vaikuttaa myös asiakkaiden tyytyväisyys. Tiimarin kohal tähä pyritää mm. hyväl palvelul sekä laajal ja ripeää vaihtuval tuotevalikoimal. Tiimarin kohal kysyntä on lajiltaa suoraa, snaijaatekste?, eli se on ainoastaa riippuvaist kotitalouksie tarpeista ja rahan tuhlaamisest.

Seuraavaksi voidaa katella Tiimaria hieman numeroina ja nippelitietoina kysynnän valos. Tiimari-myymälöitä on täl erää about 199. Niist 165 toimii Suomessa, 9 Ruotsissa, 16 Virossa, 5 Latviassa, 2 Norjassa ja 2 Puolassa. Vuodesta 1997 lähtien Tiimarin liikevaihto on vuosittain kasvanu. Eli suhteellisen pitkään aikaan ei oo Tiimarin kohal sattunut suurempia kysynnän vaihtelui mikä on niille kova juttu. Voisin väittää että trendit, muotivaihtelut j aikakausivaihtelut ei ainakaa helposti pudota Tiimarin kysyntää. Ja sitä paitsi Tiimarin toimintaan kuuluu nopee tuotteide vaihtuminen, joten se pystyy hyvin elämään eri muutoksista huolimat.

Positiivisesti Tiimarin kysyntään vaikuttavat kausivaihtelut. Sesonkituotteiden osuus onki yli 40% Tiimarin kokonaismyymnnistä, eli jos tehää diili eikä kuaa meist osta Tiimarist mitää ens joulun niin ne menee konkkaa!

KILPAILU

Tiimari on kovas kilpailus onnistunu löytämää itellensä hyvän nichen eli erikoistumisalueen. Niche kuuluu Tiimarin mukaan näin; “Tiimarin asiakaskohderyhmä muodostuu valtaosin kaikenikäisistä naisista. Askartelijat, sisustajat, yllättäjät, fiilistelijät, koululaiset ja toimistotarpeissa asioivat ovat Tiimareiden keskeisimpiä asiakasryhmiä – unohtamatta tietenkään pikku prinssejä ja prinsessoita”. Honhekin mahtuu hyvin tohon luokkaan “pikku prinssit” niiden taikalasiensa kaa.

Kilpailussa Tiimari on pärjännyt hyvin sen ripeää vaihtuvan kattavan tuotevalikoiman avul. Tiimari ostaaki paljo tuotteit ympäri Tellusta jatkuvasti ja todella panostaa tähä hommaan. Kilpailuetu muodostuukin Tiimarilla paljolti toiminnallisesti, taloudellisesti ja imagollisesti. Hinnat o matalal, tuotteide valikoima on laaja ja mielikuva Tiimarista on ainaki mun kohal ainutlaatuine eli spessu. Esim. Sinooperi Oy ei yllä lähellekkää yht kattavaan valikoimaan. Mut ne onki ehkä spessui siin niitte omas jutus?!

Seuraavaks voitaisiinki jatkaa makroympäristön puolelle ja taloudelliseen ympäristöö. Sehän muodostuu kokonaisostovoimast ja siihe vaikuttaa tulot ja niide kasvu. Taloudellises ympäristös näkyy hyvi kulutuksen rakenteen muutokset. Tästä voin kertoa sen verran että elintarvikeiden suhteellinen osuus on pienentynyt ku taas vapaa-aikaa ja virkistyksee liittyvien tuotteiden osuus on kasvanut. Tää mahollistaaki hyvin Tiimarin kaltase yrityksen olemassa olon tääl Telluksel. Jos valtion inflaatioprosentti on 100, ni lienee Tiimarin turha odottaa et heti aamust ovie auettuu massa hyökkää putiikkii ostaan ruukkui tai onnittelukorttei.

Tiimari on kovi riippuvainen tavarantoimittajistaan (hyvä ettei kemikaaleist!), sillä se on alansa yks suurimmist ostajist Telluksel. Tiimari satsaaki jatkuvasti tavarantoimittamisen kehittämisee.

Julkinen valta taas vaikuttaa tiimarin toimintaan mm. kuluttajansuoja-, kilpailu-, ja tuoteturvallisuuslain muodossa. Teknologia ympäristö on vaikuttanut positiivisesti Tiimarin toimintaan mahdollistaen yritykselle erittäin toimivan logistiikan. '

Jeah! Täs ois tän päivän stoorit ja riimit. Vähän markkinointiläppää niinku mu frendi misunderstoodpipepacker sanoo. Tos o muuten sen blogi: http://misunderstoodpipepacker.blogspot.com, käykää tsekkaa, siel on hyvää kamaa mm. markkinointimixii mikä on aika pirun olennaista asiaa täs hommas! Mä vähä lihavoin teille tota olennaist juttuu ni o helpompi kopsaa.